González Suárez kitillipa kawsaymanta Sumakkuskamaywan
Transcripción
González Suárez kitillipa kawsaymanta Sumakkuskamaywan
WIÑAY KAWSAY C U L T U R A M I L E N A R I A PROMUEVE LA IDENTIDAD EN LA DIVERSIDAD Nº61 SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA PERIÓDICO MENSUAL KICHWA González Suárez kitillipa kawsaymanta Vivencia de la parroquia USD 0,50 Shimikukunata yachakushun Morfemas en kichwa Pág. 10 Pachamamapi wakakuna Sitios sagrados Pág. 2-6 Shuyu: María Venancia Yamberla, 2014. González Suárez kitilli. Pág. 14 Shuyu: Inti Díaz, 2014. Rinconada kuskapi San Francisco pakcha. Sumakkuskamaywan kawsaykuna Hazinta tiyay pachapi kawsashkamanta Tursmo comunitario En tiempo de hacienda Pág. 13 Pág. 6 Shuyu: Proyecto Pumamaki, San Agustín ayllullaktapa ukshapampamanta rikuypacha (Mojanda). Shuyu: Janeth Otavalo, 2014. Caluquí ayllullaktapi kichwa kayampi mamakuna. Sugerencias y aportes envíenos a la siguiente dirección: [email protected] / Telf: 2572 041 - 0997979524 / Facebook: Wiñay Kawsay San Juan de Ilumán - Otavalo - Imbabura - Ecuador AY KAWSAY WIÑ SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA GONZÁLEZ SUÁREZ KITILLIPA KAWSAY WIÑAY KAWSAYTA RURAKKUNA WIÑACHIK Asociación de Jóvenes Kichwas de Imbabura - AJKI Wiñay kawsayta Pushak María Venancia Yamberla Ishkantin shimipi killkakkuna María Venancia Yamberla Janeth Otavalo Yanapakkuna K Vivencia de la parroquia González Suárez ay kitillika, Imbakucha manyapi, uksha urku muyushka, sumaklla waylla kuskami kan. Kayka Otavalo kitipi, Imbabura markapimi sakirin. Chaypika 6810 runakunami ayllullaktakunapi tantarishka kawsanakun. Shinallata, pawkar killa, 2014 watapika, González Suárez kitillika ñami patsak (100) watakunata wacharishka paktarirka. Kay kitillipa shutitaka, shuk allishunku kushipata kaypi kawsashkata yuyarishpami shina shutichishka ninmi. Martha Picuasi Gonzalo Díaz Pankata allichik Willay: Estefany PUCE, 2014. Inti Díaz Saravino Kamuyachik Grupo Corporativo del Norte (GCN) Yanapak Ukukuna Shuyu: Manuel Catucuago, kitillipa pushak taytami kallaripi shayakun. GONZÁLEZ SUÁREZ KITILLIPA AYLLULLAKTAKUNA Ayllullaktakuna (comunidades) Ayllukuna Llaktayuk (familias) Tukuylla Willay: Venancia Yamberla, 2014. Con el auspicio de: TRADICIONES PARA EL MAÑANA Shuyu: González Suárez kitillipa rikuypacha. Pijal Caluquí Mariscal Sucre San Agustín de Cajas González Suárez (Cabecera Parroquial) Eugenio Espejo de Cajas Gualacata Inty Huaycopungo TUKUYLLA (total) 600 270 180 180 150 110 87 55 1632 SHIMIKUNA = VOCABULARIOS Ayllullakta = comunidad Manya = orilla, borde Uksha urku = montaña de páramo Muyushka = rodeado Sumak = hermoso Waylla = verde Kuska = lugar, sitio Tantarishka = organizado 2 Ishkayniki panka (población) Shinallata = De la misma manera Pawkar = marzo Killa = mes Wata = año Patsak = 100 Wachariy = nacimiento, fundación Paktarina = Cumplirse KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas 1800 1350 900 900 600 550 435 275 6810 % 26,4 19,8 13,2 13,2 8,8 8,1 6,4 4,0 100 AY KAWSAY WIÑ SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA RUNAKUNAPA KAWSAYMANTA RIKSISHUNCHIKK VIVENCIAS DE LOS PUEBLOS KICHWAS Kikin kawsaymanta riksishunchik Identidad LLaktakaykuna L Pueblos culturalmente auto identificados laktakaykunaka churanakunapi, shimipi, yachay ruraykunapi, shinallata sami yuyaykunapimi paykunapak kikin kawsaytaka riksichin. González Suárez llaktari allpapika, kimsa llaktakaykunami tiyan: Patsakmanta sukta chunka pusak (68%) runakunaka kichwa Shuyu: Wiñay Kawsay, 2014. Mama Victoria Pijal, payka tallpa hatunawan rinkapakmi kipikun. Kayampikunami: patsakmanta ishkay chunka pusak (28%) runakunaka mishukunami; shinallata patsakmanta chusku (4%) runakunaka kichwa Otavakunami kan. Paykunaka ranti ranti sumaycharishpami kawsan. Kichwa Kayampikuna: Paykunaka Pijal, Caluquí, Mariscal Sucre, San Agustín de Cajas, Eugenio Espejo de Cajas, shinallata Gualacata ayllullaktakunapimi ashtawan tantarishka kawsanakun. Yallimunarik Kayampi churarinakuna Diseño de ropa Kayampi Shinami kichwa Kayampi warmikunaka churakun: Shuyu: Kayampi warmikunaka makichantashka tallpakunatami churarin, (camisa bordado a mano). Anakupash 4 tatkitupu pintuta sipushpa ñitishkami kan, (su falda plisada es de 4 metros de ancho de tela lanilla). Shuyu: Mama Imelda Inuca, payka yalli munarishka Kayampi churarinakunatami rurashpa ayllullaktakunaman riksichin. Kaytaka tarita ushanchikmi González Suárez samana pampa manyallapi. Shimikuna = Vocabularios Kikin kawsay = identidad Riksishunchik = conozcamos Llaktakay = pueblo autoidentificado Churakuna = vestimenta Shimi = lengua, boca Yachay = conocimiento Yuyay = pensamiento Llaktari allpa = territorio Kimsa = tres Runakuna = personas Mishukuna = mestizos Ranti ranti = dando y dando, reciprocidad Sumaycharishpa = respetando Paykuna = ellos / ellas Ayllullaktakuna = comunidades Tantarishka = organizado, unido Kawsanakun = viven Warmikuna = mujeres Makichantashka = bordado a mano Tallpakuna = blusas, camisas Churarin = se ponen Anaku = falda Sipushka = plisado Ñitishka = prensado KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas Kimsaniki panka 3 AY KAWSAY WIÑ SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA RUNAKUNAPA KAWSAYMANTA RIKSISHUNCHIKK VIVENCIAS DE LOS PUEBLOS KICHWAS Inti Waykupunku ayllullakta K ay ayllullaktapika Kichwa Otavalo ayllukunami kawsan, González Suárez llaktari allpapimi sakirin. Shinapash, kaypika kichwa kayampi llaktari allpami kan. Shina kashpapash kikin kawsaypurapika sumaycharishpami kawsan. ñukanchitaka riksin. Ñukanchipash paykunataka mochos nishpami riksinchik. Shinapash mana nanarinchikchu”. Shinami Inti Huaycopungo ayllullaktamanta José Manuel Tocagón taytapa willayka kan. “Kikin kawsaypika kichwa Otavalokunami kanchik, shinapash kichwa kayampi ayllukunaka guangudos nishpami Huaykupunku ayllullaktapika frutilla tarpuywan shinallata tuturawan makiruraykunatapashmi llamkan. Willay: Janeth Otavalo, 2014. La identidad en el casco parroquial Shuyu: Inti Huaycopungo ayllullaktapi frutilla pampa. Ñustakunapa ruraypaktachinakuna Shuyu: Pijal ayllullaktapi, Inti Waykupunku ayllukunapa tuturapampa. Willay: Venancia Yamberla, 2014. Rol de los reinados Kitillipa ñustakunata akllaypika akllarishka; kimsanikipika Mariscal tukuylla ayllullaktakunamantami Sucre ayllullaktamanta Paulina kimirimun: “Kunan watapaka Pinango kuytsa tiyami Yachachik Pijal ayllullaktamanta Tamia Ñusta akllarishka. Shinami ima Sánchez kuytsa tiyami Ñawpachik shuti akllarishka kashpapash, chay Ñusta akllarishka; katipika Inti ruraypaktachikunapi ñustakunaka Waykupunkumanta Nina Córdova yanapana kan.” (David Caluquí, kuytsa tiyami Tantanakuy Ñusta GAD ukupa Willachik). Imamanta Huaykupunku shutirishkata riksishunchik Origen del nombre Huaycopungo Kay yachay hawa, Barbarita Córdova mamaka shinami willachin: “Shuk hatun waykumi González Suárez kitillitaka San Rafael kitillimanta shikanyachikun. Chay wayku (quebrada) kallaripimi shuk hatun utuku (socavón), punku shina tiyahun; chaymantami Waykupunku shutirishka”. SHIMIKUNA = VOCABULARIOS Inti = sol Waykupunku = puerta de la quebrada Llaktari allpa = territorio Shinapash = sin embargo, no obstante Kawsaypura = convivencia Nanarina = resentirse 4 Chuskuniki panka Ayllullaktamanta = de la comunidad Makiruraykuna = artesanías Llamkana = trabajar Tuturapampa = cultivo de totora Wayku = quebrada Shikanyarishka = separado Kallaripi = al inicio Shuk = 1 Hatun = grande Haka utuku = cueva, socavón Punku shina = parecido a la puerta Tiyahun = está, existe Shutirishka = nombrado Ruraypaktachina = responsabilidad, rol Ñusta = reina Akllay = elección Kuytsa tiya = jóven mujer KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas AY KAWSAY WIÑ SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA RUNAKUNAPA KAWSAYMANTA RIKSISHUNCHIKK VIVENCIAS DE LOS PUEBLOS KICHWAS Kitilli chawpipi kikin kawsay La identidad en el casco parroquial Chaypika Central, Bellavista, La Costa shuti tantarishka llaktakunami tiyan. Shinallata, llamkaykunapi rikushpaka, wakin ayllukunaka mikunata hatushpami kawsan, shuk ayllukunaka yachana wasikunapimi llamkan, kutin shuk ayllukunaka hatunapampapimi llamkan. Shinaka wakin ruraykunata riksishunchik. Mikunawan llamkak warmikuna: Hatuna pampapi (martes) tutakunapi, kimsa pacha 15 ayllukunami ASOSERGONS chishimanta (3pm) kallarishpa llamkaykuna: González Suárez shutipi tantarishpa, GAD wasipa chunka pacha tutakaman (10 pm), yanapaywan, González Suarez kuskapimi, kitillipi wawa wasikunaman mikunata hatushpa llamkanakun. Paykunaka, yanuy yachaykunata MIES ukumanta chaskishka, yachaysapa warmikunami kan. Maykan paykunapa llamkayta mutsurishpapash mañanallami kan. tukuylla awkarik hatuna pampaka paskariyakun. Shuyu: González Suárez kitillipi hatunapampa. Kayka tutapillami punchakunapi paskariyakun. tukuy awkarik (martes) yachakushka, kay hatuna pampapi rantishpaka, Otavalo kitiman llukshinata mana mutsurinchu” ninmi. Willay: Inti Díaz, 2014. David Caluquí mashika GAD ukupa willachikmi kan, paymi hatunapampamantaka shina riksichin: “Ayllukunaka llamkaymanta tikramushpami, tutapi rantinkapak llukshinata Willay: Inti Díaz, 2014. G onzález Suárez kitilli chawpipika ashtawan mishu ayllukunami kawsan. Shuyu: Asosergons warmikunami, González Suárez kitillipi 235 wawakunaman yanunakun. Shuyu: González Suárez kitilli chawpipi kawsak llaktakuna. SHIMIKUNA = VOCABULARIOS Chawpipi = en la mitad Kikin kawsay = identidad Mishu = mestizo Llakta = pueblo, sector poblado Tiyan = existe Llamkaykuna = trabajos Mikuna = comida, alimento Hatushpa = vendiendo Yachana wasi = centro educativo Hatunapampa = mercado Ruraykuna = actividades Riksishun = conozcamos Warmikuna = mujeres Yanapaywan = con el apoyo Yachaysapa = conocedor del tema Mañana = pedir Awkarik = martes Tutakuna = noches Willachik = comunicador Tikramushpa = regresando Rantinkapak = a comprar Llukshina = salir Mana mutsurinchu = no necesita KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas Pichkaniki panka 5 AY KAWSAY WIÑ SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA RUNAKUNAPA KAWSAYMANTA RIKSISHUNCHIKK VIVENCIAS DE LOS PUEBLOS KICHWAS Kikin kawsayta wawakunapi tarpunamanta mamaka kunanka ñami 84 watakunata La Identidad en los centros infantiles) paktarishka, payka yayakunata awakunaka kallari 5 watayuk wawakunakamanmi tushushkanchik”, nishpami Martha wakaychik “Sumak Kawsay” wasipi Shinallata De La Torre mama willachin, tantarishka kan. yachakuypimi imata yachachina. kashpapash hawalla hapinlla. mamakunapak yanapaywanmi Inti payka Intiwachiku (Rayitos de utin, Pijal ayllullaktamanta “Kichwa shimita yachakuchunka raymi tushuytapash wawakunawan Sol) wawawasipa pushakmi kan. Magdalena Sánchez mamaka, ninan sinchi shayarishka mamami kashka: “Mayordomo makankapa “Los niños pequeños son puros, ellos no tienen odio” shamukpika, leche valdeta hapishpa ñukapash umapi makanllami karkani, shinami ñuka mamakutapash wakaychin karkani” ninmi. Payka 10 warmi wakrapa ñuñutami paylla kapishpa kawsan kashka. hinallata, Caluquí ayllullaktamanta Segundo Roberto Tocagón taytaka shinami willachin: “Tula hawaman shayarishpami, mayoral taytaka kaparishpa tukuylla yanapa nishkakunata llamkayman pushak karka. Yanapakunaka shuk hunkaypi Shuyu: Kay wawawasika González Suárez llaktapimi sakirin. Kaypi wawakunaka kichwa shimipi takik wawakunami kan. Kallaripika Martha De la Torre ishkay punllatami yanka llamkana karka, pushak mamami tiyakun. shinapash mana mikunatapash karanllu Ñawpa watakunapi imashina kawsashkamanta ariscal ayllullaktamanta karka”. Margarita Quilumbaquí mamami (Experiencia comunitaria en tiempo de hacienda) Hazinta allpapi apukimashina hazinta allpapi (hacienda) kuna tiyashkamanta kawsashkamanta shina riksichin: “ Jefes en tiempo de hacienda Yo como gañán (esclavo) y Hatunallpa tiyay watakunapika, shina wasikamak servía shuti apukkunami karka: a los patrones 1ro: Patrón de la hacienda 2do: Administrador San Agustín 3ro: Mayordomo desde antes de 4to: Escribiente casarme; estando d e 5to: Mayoral (cargo para indígenas).3 semanas dado a luz patillucho Controlar el trabajo de los yanapas, regresé a servir; no pagaban pero huasipungueros y gañanes. Shuyu: Caluquí ayllullaktapi yayakunapak SUMAK KAWSAY wasi. MIES ukumanta yanapaywanmi González luego recibimos poco terreno”. Kay 6to: Capataz.- Controlar la cuadrilla Suárez GAD ukumanta rikukun. W K Willay: Estefany PUCE, 2014. S Willay: Estefany PUCE, 2014. M SHIMIKUNA = VOCABULARIOS Tarpuna = sembrar Kallari = inicio Yachakuy = enseñanza Hapina = captar, aprender Yanapana = ayudar 6 Suktaniki panka Tushuna = bailar Intiwachiku = rayitos de sol Wawa wasi = centro infantil Pushak = líder, representante Ñawpa watakuna = Hace años Hazinta allpa - Hatun allpa = hacienda Kunan = hoy Ña = ya Yayakuna = abuel@s Wakaychik = protector Sumak rikuy = buena vista Sinchi = fuerte KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas AY KAWSAY WIÑ SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA WIÑAY YACHAKUY - KICHWA ESTUDIANTIL IMACHIKKUNA, RURAKKUNAPASH VERBOS Y OFICIOS Purina caminar Shimpachina trenzar Purik caminador Shimpachik trenzador Kapina ordeñar Llamkana trabajar Kapik ordeñador Llamkak trabajador Puñuna dormir Pallana cosechar Pallak cosechadora Puñuk el que duerme Samana descansar Kusana asar Samakkuna los que descansan Kusak asador/a Yachakuna aprender Asina reir Yachakukkuna estudiantes Asik el que ríe KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas Kanchisniki panka 7 AY KAWSAY WIÑ SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA WIÑAY YACHAKUY - KICHWA ESTUDIANTIL Aparina cargar 8 Pusakniki panka Hallmana deshierbar Aparik cargadora Hallmakkuna deshierbadores Hatuna vender Churana poner Hatuk vendedor Churak el que pone Ishkuna desgranar Mikuna comer Ishkuk desgranadora Mikuk el que come Killkana escribir Rimana hablar Killkak escritor Rimak hablador Michina pastar Pukllana jugar Michik pastora Pukllak jugador KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas AY KAWSAY WIÑ SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA WIÑAY YACHAKUY - KICHWA ESTUDIANTIL 1 KICHWAGRAMA 6 SH 1.- Baño 2.- Dormitorio 3.- Cocina 4.- Sala 5.- Comedor 6.- Biblioteca 7.- Cuarto de juegos 3 A 4 A 2 U LL 7 K 5 MUSKUYKUNA = SUEÑOS Hatsuta muskushpaka: Pipash mana allita rurakukpimi kan, shinallata yachakwayman pukuchikukpimi shina Soñar Cuchillo: Significa muskurin. que va a tener pelea o enojos con alguien, se tendrá discusiones fuertes. U Utuhuta Muskuchpaka: Piwanpash ninanta piñanakuna, makanakuna kashpami shina muskuhin. Yuyaypi hapishpa yupaywan pukllana Juego de inteligencia con números Ishkay(2) = sukta (6) kakpika kimsa(3) = chunka ishkay (12) chusku(4) = ishkay chunka (20) pichka(5) = kimsa chunka (30) sukta(6) = chusku chunka ishkay (42) iskun (9) = ……mashnatak kana (??) Yupayachaypa unanchakuna Utuhuta muskushpaka: Pipash wañuna kakpimi shina muskurin. Soñar un hueco: Significa Soñar un catso: Es porque muerte. O que al menos alguien está realizando se escuchará de alguien alguna brujería. que ha muerto. Signos matemáticos anchu china paktachina a hin c ra mi KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas hina yapac rakina Iskunniki panka 9 AY KAWSAY WIÑ SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA WIÑAY YACHAKUY - KICHWA ESTUDIANTIL MORFEMAS PARA REALIZAR PREGUNTAS MORFEMAS PLURALIZADORES -KUNA shinallata -CHIK shimikuka, mirachik shimikumi kan. Morfemas -KUNA, -CHIK es utilizado para decir muchos o en cantidad. Kichwa shimipika na unanchakuna tiyanchu. Chay rantimantami (-TAK, -CHU shinallata -TA) unanchakunawan tapuchinchik. En la escritura Kichwa no existen signos de interrogación. En vez de eso se utiliza los morfemas o partículas -TAK -CHU -TA -TAK Shimikuwan: Maypitak kawsanki. ¿Dónde Vives? Pitatak shuyakunki. ¿A quién esperas? Pitak payka ¿Quién es él? -CHU Shimikuwan: Wawata charinkichu ¿Tienes hijos? Kamukta rantirkankichu. ¿Compraste el libro? LLamkakunkichu ¿Estás trabajando? -TA shimikuwan: Maymantata kanki ¿De dónde eres? Punkukuna Tukukuna Tyarinakuna Patakukuna Kamukuna Tullpukuna Pankakuna Yachachikkuna Yachakukkuna Pukllakkuna -KUNA Shimiku -CHIK Shimiku Purikrishunchik Tantachishunchik Tushushunchik Puñushunchik Kallpashunchik Mikushunchik Upyashunchik Mañashunchik Tyarishunchik Uyashunchik Caminemos Recojamos Bailemos Durmamos Corramos Comamos Tomemos Pidamos Sentémonos Oigamos MORFEMA DE CUIDADOR MORFEMA AFECTIVO -KAMAK Shimikuka wakaychishpa charik ninkapami kan. El morfema -KAMAK es utilizado para decir cuidador. -KU shimiku Kuyaywan shimikunata ninkapak El morfema -KU es utilizado para decir las palabras con cariño. Wasikamak Cuidador de casas Allkuku Perrito Sisaku Florcita Antawaku Carrito Wamraku Jovencito Wasiku Casita Pikiku Pulguita Wallkaku Collarcito Wiwaku Animalito Tullpuku Colorcito Mikunaku Comidita Tiyaku Tiyita Mashiku Compañerito Wawkiku Hermanito Churiku Hijito Piwanta rinki ¿Con quién vas? Kullkikamak Cuidador de dinero Imashpata wakanki ¿Porqué lloras? Chakrakamak Cuidador de chagras Ima llaktamantata kanki ¿De qué sitio eres? Wiwakamak Cuidador de animales Maykanta piñachirka ¿Quién te hizo enojar? Wawakamak Cuidador de bebes 10 Chunkaniki panka Puertas Ventanas Sillas Mesas Libros Colores Hojas Profesores Estudiantes Jugadores MORFEMAS DERIVATIVOS -YUK Shimikuka “payka shinami” ninkapakmi kan. El morfema -YUK es utilizado para decir él es así. Millmayuk Akchayuk Sinkayuk Rinriyuk velludo peludo narizón orejón MORFEMAS DE ESPECIFICACIÓN -PI Shimikuka “chaypimi” ninkapami kan. El morfema -PI es utilizado para especificar el lugar donde se encuentra. Hawapi Arriba Ukupi Abajo Ñawpapi Al frente Washapi Atrás MORFEMAS DE PERTENENCIA -PA Shimikuka “ñukapa” ninkapami kan. Se escribe con morfema -PA para indicar pertenencia. Ñukapa Kanpa Paypa Ñukanchipa Kankunapa Paykunapa -mío/a -tuyo/a -de él /a -nuestro/a -vuestro/a -de ellos /a -PAK shimikuka “ñukapami” ninkapami kan. Se escribe con morfema -PAK para indicar la relación de pertenencia utilizando la preposición (para). Ñukapak para mí Kapnpak para tí Paypak para él Ñukanchipak para nosotros/as Kankunapak para vosotros/as Paykunapak para ellos/as KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas AY KAWSAY WIÑ SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA ÑAWPA RIMAYKUNA MITOS Y LEYENDAS Ayllullaktakunapa shutimanta ñawpa rimay Pijal ayllullaktaka, sarun pachapika Avijo uksha urkumi kashka; kayka Imbabura taytapa shinallata pachamamapa churimi kashka. Chaymantami allpamamapash llakikunamanta wakaychishpa kawsashka. Shinapash, 200 wata washaman Pijalquí ayllukuna kay allpapi kawsayta kallarishpami, hipamanka Pijal shutirishka. apukpa shutitami hapishka; paymi Avijo uksha urku allpamanta makanakushpa wañuyta tarishka. Chaymantami kunan pachapi kawsak ayllukunapash, ñukanchika Pijalquí ayllumantami shamunchik nin. Caluquí ayllullaktapash, sarun pachapika Urumbilla shutimi 1937 watapimi ayllullaktata rikuk kamachik mamallaktapi wiñarin. Chaypimi ña cabildo shuti apukkunata shutichishpa kallarin. Paykunami allpamamata tikrachichun nishpa makanakuyta kallarin. Chay apukkunapa shutikunata yuyarishpami shina ayllullaktakunaka shutirishka: Pijal ayllullaktaka Vicente Pijalquí kashka. Kayka José Vicente Caluquí apukta yuyarishpami Caluquí shuitirishka. Chay pachapika ayllullaktakunaka hatunallpapi (hacienda) makita mañachishpallami kawsashka, shinami yanapakuna shinallata wasipunkukuna kashka. Shinapash, 1964 watapimi ayllullaktakuna allpata rantita ushana hayñi wacharin; chaypimi runakunaka chakrakamakkuna tukushpa tantanakuyta kallarin. Chaymantami kunanpika González Suárez kitillipika tawka tantanakuykuna rikurin. Origen del nombre de las comunidades Cuenta la sabiduría de los Yayas (abuelos) que la comunidad de Pijal fue antiguamente llamado Cerro Avijo, era hijo del Tayta Imbabura y protegido de la madre tierra, hoy convertido en montaña. Con el asentamiento de los ayllus Pijalquí hace 200 años, este territorio de páramo luego tomaría el nombre de Pijal. En 1937, con la Ley de Comunas se inicia a elegir las autoridades comunitarias llamadas cabildos, quienes comienzan a luchar por la recuperación de las tierras. En memoria a estos líderes las comunidades van tomando el nombre así: La comunidad de Pijal toma su nombre en honor al líder Vicente Pijalquí, quien fue asesinado por haber defendido las tierras comunitarias del cerro Avijo. Por esta razón, los habitantes de hoy afirman ser descendientes del ayllu Pijalquí y defienden la unidad de la comunidad. No obstante, por asuntos de trabajos comunitarios han dividido en tres secciones (Alto, Centro y Bajo) pero continúan eligiendo un solo representante para toda la comunidad. La comunidad de Caluquí, anteriormente llamado Urumbilla tiene similar historia, en honor a su líder José Vicente Caluquí. En este tiempo las comunidades, que hoy comprenden la parroquia de González Suárez, vivían en calidad de servidumbre gratuito en las haciendas de: La Compañía, Cusín y San Agustín, (luego dividido en las haciendas La Cruz de Cajas, Apangora, San Francisco, La Clemencia, Gualaví, La Vega), en calidad de yanapas y wasipungueros. Con la reforma agraria del año 1964 las haciendas se ven obligadas a vender las tierras para las comunidades, lo que motiva a estas comunidades organizarse en asociaciones agrícolas: Huaycopungo, Rumiñahui, Atahualpa, 1ro de Mayo, Mariscal Sucre, Mojanda, Eugenio Espejo, Naciones Unidas. Así, a través de la compra logran recuperar las tierras que antes dicen haber pertenecido a sus abuelos. (Tomado de los archivos del GAD parroquial de González Suárez). “Ya nos quitaron el oro y la plata, no nos quiten las tierras”, era su lema de lucha. KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas Chunka shukniki panka 11 AY KAWSAY WIÑ SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA MIRACHIY LLAMKAYKUNA ALTERTANIVAS PROTUCTIVAS Sumakkuskakamaywan kawsaypi wiñariynamanta onzález Suárez kitillika sumak rikuypachatami charin. Kaypika tukuytami tarita ushanchik: Uksha urkukuna, pukyukuna, pakchakuna, tulakuna, sachakuna, mayukuna, ñawpa rimaykuna, hampi yachaykuna, tukuy laya murukuna, shinallata kayampi kikin kawsaypash. Agua mineral (huki yaku) LUGAR Comunidad Pijal, sector La Rinconada SABIDURÍA En ella nace un arco iris cuando se visita con respeto. Comunidad Pijal, sector La Rinconada Sale del suelo y tiene concentración de hierro. Nombre que lleva por un cangrejo llamado apangora y preñadilla, característico de esa vertiente. Vertiente Apangora Pijal Alto Vertiente Mariscal Sucre Comunidad Mariscal Sucre Río (mayu) Itambi Pijal Pequeña vertiente de propiedad comunitaria y sirve para rituales. Nace del volcán Cusín y viene recogiendo las aguas a lo largo de Pijal del este a oeste. Páramos San Agustín de Cajas y Caluquí Suelo virgen Complejo turístico Comunidad Pijal, sector La Rinconada. Situado al pie del volcán Cusín. Comunidad de Caluquí Gallo pocyo Pijal Bajo A media noche canta un gallo en esta vertiente Partera mamakuna, yachak taytakuna Pijal Limpias con cuy y atención de partos San Agustín de Cajas, Pijal Alto, San francisco de Cajas Producen leche, queso, y animales menores como cuyes, galolinas, chanchos. Murukuna (granos, sembríos) Runa llama (alpaca) Apicultura Inti raymi y fiesta parroquial 12 Chunka ishkayniki panka Kitilli (parroquia) San Agustín de Cajas Pijal Parroquia González Suárez Turismo comunitario Sumak Pacha K ay kuskakamaypika 23 ayllukunami tantarishka kanakun. Paykunaka 2006 watapimi kay llamkaywan kallarishka. Shina llamkashpaka, paykunapa munayka kanmi: Runa kawsayta hatunyachinamanta, ayllullaktakunapi kullkikamayta, shinallata sumak kawsaymantapash sinchiyachinamanta. Tolas ubicadas en fila en orden de tamaño, que servían como guía para el manejo del calendario agrícola. Paila tola Producción animal Sumak Pacha kuskakamayta riksishun Pisos ecológicos: Ura allpa (parte baja 2600 msnm): Sara, purutu, arveja, frutilla, turunchi. Chawpi allpa (parte media 2700 msnm): Cebada, trigo, papa, hapas. Hawa allpa (parte alta 2800 msnm): Papa, melloco, oca. Uksha allpa (3200 msnm): Páramo. 50 Alpacas (30% del GAD parroquial). Objetivo es multiplicar y distribuir a más familias. Kay wiwakunaka pachamamata wakaychik wiwakunami. Producen miel de abeja en cooperación con GAD parroquial En Junio y marzo respectivamente. Willay: Venancia Yamberla, 2014. NOMBRE Cascada (pakcha) San Francisco Wakin sumak kuskakunata riksishunchik: Shuyu: Rinconada kuskapi San Francisco pakcha. Paykunaka puñuna wasita, apyupi purinata, antapyupi purinata, makiruray rikuchikunata, mikunata, sapi yachaykunata, ñawpa rimay yachaykunatapashmi hatunakun. Willay: Internet. G Potencialidad en turismo comunitario Shuyu: Sumak Pacha kuskakamaypa minkarikkunapa puñuna wasi. KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas AY KAWSAY WIÑ SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA MIRACHIY LLAMKAYKUNA ALTERNATIVAS PRODUCTIVAS Pumamaki kuskakamayta riksishun Turismo comunitario Pumamaki K ay kuskakamayka San Agustin de Cajas ayllullaktapimi sakirin; kay kuskaka sumak rikuypachatami charin. Edgar Inlago mashi shinami riksichin: “12 wamrakuna tantarishkami kaytaka rikunakunchik; ñukanchikka pachamamata wakaychina yuyaywanmi kallaripika tantarirkanchik; kunanpika UNOCIGS ukupa yachachiy yanapaywan, shinallata González Suárez GAD ukuwan makipurarishpami kay kuskakamaypi llamkankapak kallarishkanchik”. Shuyu: Proyecto Pumamaki, San Agustín ayllullaktapa ukshapampa. Chaypaka San Agustín ayllullaktapa uksha urkupimiAlpaka wiwakunata charin; shuk rikuk kuskatapashmi (mirador) charin; shinallata ayllullaktatami Kapak Ñan chimpakun; ashtawanpash uksha pampamanta 3 Mojanda kuchakunatami rikuyta ushanalla. Shuyu: Proyecto Pumamaki, San Agustín ayllullaktapimi runallamata wiñachinakun. Shuyu: Proyecto Pumamaki tantanakuy. Shinaka, antapyupi (bicileta) kallpashpa rikuypachata riksinkapak munashpa, mana kashpaka chakiwan purishpa uksha pampata rinkapa munayta charishpapash, kaywillaykunaman kayanachinallami: 0982233552, [email protected]. Shuyu: Proyecto Pumamaki, San Agustín ayllullaktapa ukshapampamantami Mojanda kuchakunata rikuy usharin. KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas Chunka kimsaniki panka 13 AY KAWSAY WIÑ SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA WAKAKUNA SITIOS SAGRADOS San Francisco Pakcha yaku shinallata San Francisco pakchapash sakirin. Willay: Venancia Yamberla, 2014. Kay kuskaka Pijal ayllullaktapi, kusin urku chakipimi sakirin. Kaypimi chuchi (mineral) Apankura pukyu Kay pukyuka Pijal ayllullaktapimi sakirin. Paypak shutika shuk apangora shutiyuk cangrejo chaypi tiyashkamantami shina shuti kan. Kaypimi kayampi runakunaka Inti Raymita tushunkapakka armak shamun. Shinami pachamamata willkashpa, mushuk samayta chaskishpa ña tushuyta kallarin. Shuyu: Apankura pukyupi armay tutami paktarikun, raymi killa 2014 watapi. Willay: Internet. G onzález Suárez kitillipika tawka wakakunatami tarinchik, shina: Gallo Pukyu Kay pukyuka Pijal Bajo kuskapimi sakirin. Chay pukyumantami Pijal ayllullaktaka yakuta mikushpa kawsan. Shuyu: Rinconada kuskapi, Pijal ayllullaktapi rikuypacha pachapimi, tula manyapi shuk payla tiyakushka nin. Shuk punllami chay paylaka tikrashpa urayman llushpishpa rishka nin. Shina urmakpimi payla chupaka pakirishpa tula manyapi sakirishka. Chay pachamantami chaypi kuskaka Payla Chupa shuti kan, (CEPCU, 1998). Shuyu: Pijal Bajo ayllullaktapimi Gallo pukyu sakirin. Willay: Inti Díaz, 2014. Caluquí ayllullaktapimi, wachupi shina hatunmanta kallarishpa uchillakaman kimsa tulakuna tiyanakun. Chayka chakrakamaypa pachakuna chayamuktami rikuchikun ninmi. Shinami David Caluquí tiyu willachin. Ñawpa rimaypika, “Payla Tula” shutika nisha ninmi: Sarun Shuyu: Caluquí ayllullaktapi Payla tula. 14 Chunka chuskuniki panka KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas Willay: Venancia Yamberla, 2014. Payla tula AY KAWSAY WIÑ SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA KUNAPAK KAWSAYMANTA RIKSISHUNCHIK VIVENCIAS DE LOS PUEBLOS KICHWAS Savina mamapa ñawpa yachaykuna P ijal ayllullaktamanta, Savina Pijal Cusín mamaka, Vicente Pijalquí yayapa churipak ushimi kan. Pay yayapa shutita yuyarishpami Pijal ayllullakta shutirishka. Kunanka Savina mamaka ñami 84 watayuk kan, shinallata 7 wawakunata, 50 churipakchurikunata, 45 bisnietokunatapashmi charin. Pay mamami wakin samiyachaykunata shina riksichin: • Sarun 200 watapika Pijal ayllullaktaka “Avijo tayta” shuti urkumi karka. • Urkukunapash kawsak kaymantami, Imbabura taytawan pachamamawan tantarishpa Avijo wawataka charishka. • Urunbilla urkuka nisha ninmi: Urutaka kichurkami, uruka illanmi, willaman willankapak rinachari kanchik. Español mishukuna shamushpa tukuy ima tiyashkata shuwakpimi, chay urkuka imapash illak sakirishka. • Kichwa ayllukunaka tawka wawakunatami charin kashka. Shina tawka kashpallami chayta hapishpa pachamamata wakaychinata ushanka. • Calpaquí ayllullakta nisha ninmi: Callpashpaka ñapashmi Otavaloman chayanqui. • Chimba ayllullakta nisha ninmi: Wayku washaman chimpashpami chayani. Shuyu: Savina mamami Pijal ayllullaktapa allpakunata riksichikun. Willay: Venancia Yamberla, 2014. Sabidurías de mama Savina Ñukanchik yayakunaka shina yachaysapakunami kan. Chaymantami paykunaka pachamamataka ninanta wakaychishpa kawsashka. KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas Chunka pichaniki panka 15 AY KAWSAY WIÑ SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA KIKIN KAWSAY IDENTIDAD Mishki chuspika ayllullaktakunapak shuyashkami Kichwa kayampi sawariy Matrimonio kayambi Una oportunidad en la miel de abeja González Suárez ayllullaktakunaka llashak sacha pampakunatami charin. Chaymantami kitillipa pushak wasimantaka, kay charishkata chawchashpa ayllullaktakunapa kullkikamayta sinchiyachinkapak munaywan, Proderena yanapayta chaskishpa tawka mishki chuspi pukuchiykunata Pijal, Gualacata, Mariscal ayllullaktakunapi tarpushka. Mishki chuspipa mishkika kay hampikunatami charin: • Chukrishkata chakichik (cicatrizante de heridas) • Uhu nanayta pishiyachik (calma la tos) • Sisayayunwan waktarishka shikshi unkuyta anchuchik (contra alergias al polen) • Runapa ukkupi waklli wira mirarishkata pishiyachink (reduce el colesterol) • Shunku nanayta anchuchik (combate problemas al corazón) • Akakichki nanayta anchuchik (para estrenimiento) • Mikuy hapinkapak (mejora la digestión) Shuyu: José Imbaquingo y Laura Cabascango, Pijal 2014. (Fuente: José Fiallos/blogspot.com) Shuyu: María Bolivia Chicaiza, Pijal Alto ayllullaktapi mishki chuspita tarpuk mamami mishkita yakuyachishpa surkuhun. Payka 60 pukputupu (litro) mishkitami wunkaypika pukuchin. 16 Chunka suktaniki panka KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas
Documentos relacionados
Peguche ayllullaktapa makiruray yachaykuna
Además, las comunidades de Peguche y Agato, como parte de la identidad cultural celebran año tras año la Fiesta del Florecimiento o Pawcar Raymi, permitiendo así el reencuentro familiar, comunitari...
Más detallesDescargar
la promoción de los talentos artísticos de las danzas andinas del Ecuador y fortalecer la cultura ancestral, promueve el Primer Concurso de Danzas Allpa Mama Tushuy – Baila Madre Tierra, en los rit...
Más detalles