González Suárez kitillipa kawsaymanta Sumakkuskamaywan

Transcripción

González Suárez kitillipa kawsaymanta Sumakkuskamaywan
WIÑAY KAWSAY
C U L T U R A
M I L E N A R I A
PROMUEVE LA IDENTIDAD EN LA DIVERSIDAD
Nº61 SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA
PERIÓDICO MENSUAL KICHWA
González Suárez kitillipa
kawsaymanta Vivencia de la parroquia
USD 0,50
Shimikukunata
yachakushun
Morfemas en kichwa
Pág. 10
Pachamamapi
wakakuna
Sitios sagrados
Pág.
2-6
Shuyu: María Venancia Yamberla, 2014. González Suárez kitilli.
Pág. 14
Shuyu: Inti Díaz, 2014. Rinconada kuskapi San
Francisco pakcha.
Sumakkuskamaywan
kawsaykuna
Hazinta tiyay pachapi
kawsashkamanta
Tursmo comunitario
En tiempo de hacienda
Pág. 13
Pág. 6
Shuyu: Proyecto Pumamaki, San Agustín ayllullaktapa ukshapampamanta rikuypacha (Mojanda).
Shuyu: Janeth Otavalo, 2014. Caluquí ayllullaktapi kichwa kayampi mamakuna.
Sugerencias y aportes envíenos a la siguiente dirección: [email protected] / Telf: 2572 041 - 0997979524 / Facebook: Wiñay Kawsay
San Juan de Ilumán - Otavalo - Imbabura - Ecuador
AY KAWSAY
WIÑ
SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA
GONZÁLEZ SUÁREZ
KITILLIPA KAWSAY
WIÑAY
KAWSAYTA
RURAKKUNA
WIÑACHIK
Asociación de Jóvenes Kichwas
de Imbabura - AJKI
Wiñay
kawsayta
Pushak
María Venancia Yamberla
Ishkantin
shimipi
killkakkuna
María Venancia Yamberla
Janeth Otavalo
Yanapakkuna
K
Vivencia de la parroquia González Suárez
ay kitillika, Imbakucha manyapi, uksha urku
muyushka, sumaklla waylla kuskami kan.
Kayka Otavalo kitipi, Imbabura markapimi sakirin.
Chaypika 6810 runakunami ayllullaktakunapi
tantarishka kawsanakun. Shinallata, pawkar
killa, 2014 watapika, González Suárez kitillika
ñami patsak (100) watakunata wacharishka
paktarirka. Kay kitillipa shutitaka, shuk allishunku
kushipata kaypi kawsashkata yuyarishpami
shina shutichishka ninmi.
Martha Picuasi
Gonzalo Díaz
Pankata allichik
Willay: Estefany PUCE, 2014.
Inti Díaz Saravino
Kamuyachik
Grupo Corporativo del Norte
(GCN)
Yanapak
Ukukuna
Shuyu: Manuel Catucuago, kitillipa pushak taytami kallaripi shayakun.
GONZÁLEZ SUÁREZ KITILLIPA AYLLULLAKTAKUNA
Ayllullaktakuna
(comunidades)
Ayllukuna Llaktayuk
(familias)
Tukuylla
Willay: Venancia Yamberla, 2014.
Con el auspicio de:
TRADICIONES PARA
EL MAÑANA
Shuyu: González Suárez kitillipa rikuypacha.
Pijal
Caluquí
Mariscal Sucre
San Agustín de Cajas
González Suárez (Cabecera Parroquial)
Eugenio Espejo de Cajas
Gualacata
Inty Huaycopungo
TUKUYLLA (total)
600
270
180
180
150
110
87
55
1632
SHIMIKUNA = VOCABULARIOS
Ayllullakta = comunidad
Manya = orilla, borde
Uksha urku = montaña de páramo
Muyushka = rodeado
Sumak = hermoso
Waylla = verde
Kuska = lugar, sitio
Tantarishka = organizado
2
Ishkayniki panka
(población)
Shinallata = De la misma manera
Pawkar = marzo
Killa = mes
Wata = año
Patsak = 100
Wachariy = nacimiento, fundación
Paktarina = Cumplirse
KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas
1800
1350
900
900
600
550
435
275
6810
%
26,4
19,8
13,2
13,2
8,8
8,1
6,4
4,0
100
AY KAWSAY
WIÑ
SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA
RUNAKUNAPA KAWSAYMANTA RIKSISHUNCHIKK
VIVENCIAS DE LOS PUEBLOS KICHWAS
Kikin kawsaymanta riksishunchik
Identidad
LLaktakaykuna
L
Pueblos culturalmente auto identificados
laktakaykunaka churanakunapi,
shimipi, yachay ruraykunapi,
shinallata sami yuyaykunapimi
paykunapak kikin kawsaytaka
riksichin.
González
Suárez
llaktari
allpapika, kimsa llaktakaykunami
tiyan: Patsakmanta sukta chunka
pusak (68%) runakunaka kichwa
Shuyu: Wiñay Kawsay, 2014. Mama Victoria Pijal,
payka tallpa hatunawan rinkapakmi kipikun.
Kayampikunami: patsakmanta
ishkay chunka pusak (28%)
runakunaka
mishukunami;
shinallata patsakmanta chusku
(4%)
runakunaka
kichwa
Otavakunami kan. Paykunaka
ranti ranti sumaycharishpami
kawsan.
Kichwa
Kayampikuna:
Paykunaka Pijal, Caluquí,
Mariscal Sucre, San Agustín
de Cajas, Eugenio Espejo de
Cajas, shinallata Gualacata
ayllullaktakunapimi ashtawan
tantarishka kawsanakun.
Yallimunarik
Kayampi
churarinakuna
Diseño de ropa
Kayampi
Shinami
kichwa
Kayampi
warmikunaka churakun:
Shuyu: Kayampi warmikunaka makichantashka tallpakunatami churarin, (camisa bordado a mano).
Anakupash 4 tatkitupu pintuta sipushpa ñitishkami kan, (su falda plisada es de 4 metros de ancho
de tela lanilla).
Shuyu: Mama Imelda Inuca,
payka yalli munarishka Kayampi
churarinakunatami
rurashpa
ayllullaktakunaman riksichin.
Kaytaka tarita ushanchikmi
González Suárez samana pampa
manyallapi.
Shimikuna = Vocabularios
Kikin kawsay = identidad
Riksishunchik = conozcamos
Llaktakay = pueblo
autoidentificado
Churakuna = vestimenta
Shimi = lengua, boca
Yachay = conocimiento
Yuyay = pensamiento
Llaktari allpa = territorio
Kimsa = tres
Runakuna = personas
Mishukuna = mestizos
Ranti ranti = dando y dando,
reciprocidad
Sumaycharishpa = respetando
Paykuna = ellos / ellas
Ayllullaktakuna = comunidades
Tantarishka = organizado,
unido
Kawsanakun = viven
Warmikuna = mujeres
Makichantashka = bordado a
mano
Tallpakuna = blusas, camisas
Churarin = se ponen
Anaku = falda
Sipushka = plisado
Ñitishka = prensado
KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas
Kimsaniki panka
3
AY KAWSAY
WIÑ
SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA
RUNAKUNAPA KAWSAYMANTA RIKSISHUNCHIKK
VIVENCIAS DE LOS PUEBLOS KICHWAS
Inti Waykupunku ayllullakta
K
ay ayllullaktapika Kichwa
Otavalo ayllukunami kawsan,
González Suárez llaktari allpapimi
sakirin. Shinapash, kaypika kichwa
kayampi llaktari allpami kan. Shina
kashpapash kikin kawsaypurapika
sumaycharishpami kawsan.
ñukanchitaka riksin. Ñukanchipash
paykunataka mochos nishpami
riksinchik. Shinapash mana
nanarinchikchu”. Shinami Inti
Huaycopungo ayllullaktamanta
José Manuel Tocagón taytapa
willayka kan.
“Kikin kawsaypika kichwa
Otavalokunami
kanchik,
shinapash kichwa kayampi
ayllukunaka guangudos nishpami
Huaykupunku ayllullaktapika frutilla
tarpuywan shinallata tuturawan
makiruraykunatapashmi llamkan.
Willay: Janeth Otavalo, 2014.
La identidad en el casco parroquial
Shuyu: Inti Huaycopungo ayllullaktapi frutilla pampa.
Ñustakunapa ruraypaktachinakuna
Shuyu: Pijal ayllullaktapi, Inti Waykupunku ayllukunapa tuturapampa.
Willay: Venancia Yamberla, 2014.
Rol de los reinados
Kitillipa ñustakunata akllaypika akllarishka; kimsanikipika Mariscal
tukuylla ayllullaktakunamantami Sucre ayllullaktamanta Paulina
kimirimun: “Kunan watapaka Pinango kuytsa tiyami Yachachik
Pijal ayllullaktamanta Tamia Ñusta akllarishka. Shinami ima
Sánchez kuytsa tiyami Ñawpachik shuti akllarishka kashpapash, chay
Ñusta akllarishka; katipika Inti ruraypaktachikunapi ñustakunaka
Waykupunkumanta Nina Córdova yanapana kan.” (David Caluquí,
kuytsa tiyami Tantanakuy Ñusta GAD ukupa Willachik).
Imamanta Huaykupunku
shutirishkata riksishunchik
Origen del nombre Huaycopungo
Kay yachay hawa, Barbarita
Córdova mamaka shinami
willachin: “Shuk hatun waykumi
González Suárez kitillitaka San
Rafael kitillimanta shikanyachikun.
Chay wayku (quebrada) kallaripimi
shuk hatun utuku (socavón),
punku shina tiyahun; chaymantami
Waykupunku shutirishka”.
SHIMIKUNA = VOCABULARIOS
Inti = sol
Waykupunku = puerta de la
quebrada
Llaktari allpa = territorio
Shinapash = sin embargo, no
obstante
Kawsaypura = convivencia
Nanarina = resentirse
4
Chuskuniki panka
Ayllullaktamanta = de la
comunidad
Makiruraykuna = artesanías
Llamkana = trabajar
Tuturapampa = cultivo de
totora
Wayku = quebrada
Shikanyarishka = separado
Kallaripi = al inicio
Shuk = 1
Hatun = grande
Haka utuku = cueva, socavón
Punku shina = parecido a la
puerta
Tiyahun = está, existe
Shutirishka = nombrado
Ruraypaktachina =
responsabilidad, rol
Ñusta = reina
Akllay = elección
Kuytsa tiya = jóven mujer
KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas
AY KAWSAY
WIÑ
SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA
RUNAKUNAPA KAWSAYMANTA RIKSISHUNCHIKK
VIVENCIAS DE LOS PUEBLOS KICHWAS
Kitilli chawpipi kikin kawsay
La identidad en el casco parroquial
Chaypika Central, Bellavista,
La Costa shuti tantarishka
llaktakunami tiyan. Shinallata,
llamkaykunapi rikushpaka, wakin
ayllukunaka mikunata hatushpami
kawsan, shuk ayllukunaka yachana
wasikunapimi llamkan, kutin shuk
ayllukunaka hatunapampapimi
llamkan.
Shinaka
wakin
ruraykunata riksishunchik.
Mikunawan llamkak warmikuna:
Hatuna
pampapi (martes) tutakunapi, kimsa pacha
15 ayllukunami ASOSERGONS
chishimanta (3pm) kallarishpa
llamkaykuna:
González
Suárez
shutipi tantarishpa, GAD wasipa
chunka pacha tutakaman (10 pm),
yanapaywan, González Suarez kuskapimi,
kitillipi wawa wasikunaman
mikunata hatushpa llamkanakun.
Paykunaka, yanuy yachaykunata
MIES ukumanta chaskishka,
yachaysapa warmikunami kan.
Maykan paykunapa llamkayta
mutsurishpapash mañanallami
kan.
tukuylla
awkarik
hatuna pampaka paskariyakun.
Shuyu: González Suárez kitillipi hatunapampa. Kayka tutapillami
punchakunapi paskariyakun.
tukuy awkarik (martes)
yachakushka, kay hatuna pampapi
rantishpaka, Otavalo kitiman
llukshinata mana mutsurinchu”
ninmi.
Willay: Inti Díaz, 2014.
David
Caluquí
mashika
GAD ukupa willachikmi kan,
paymi hatunapampamantaka
shina riksichin: “Ayllukunaka
llamkaymanta tikramushpami,
tutapi rantinkapak llukshinata
Willay: Inti Díaz, 2014.
G
onzález
Suárez
kitilli
chawpipika ashtawan mishu
ayllukunami kawsan.
Shuyu: Asosergons warmikunami, González Suárez kitillipi 235
wawakunaman yanunakun.
Shuyu: González Suárez kitilli chawpipi kawsak
llaktakuna.
SHIMIKUNA = VOCABULARIOS
Chawpipi = en la mitad
Kikin kawsay = identidad
Mishu = mestizo
Llakta = pueblo, sector poblado
Tiyan = existe
Llamkaykuna = trabajos
Mikuna = comida, alimento
Hatushpa = vendiendo
Yachana wasi = centro
educativo
Hatunapampa = mercado
Ruraykuna = actividades
Riksishun = conozcamos
Warmikuna = mujeres
Yanapaywan = con el apoyo
Yachaysapa = conocedor del
tema
Mañana = pedir
Awkarik = martes
Tutakuna = noches
Willachik = comunicador
Tikramushpa = regresando
Rantinkapak = a comprar
Llukshina = salir
Mana mutsurinchu = no
necesita
KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas
Pichkaniki panka
5
AY KAWSAY
WIÑ
SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA
RUNAKUNAPA KAWSAYMANTA RIKSISHUNCHIKK
VIVENCIAS DE LOS PUEBLOS KICHWAS
Kikin kawsayta wawakunapi tarpunamanta
mamaka kunanka ñami 84 watakunata
La Identidad en los centros infantiles)
paktarishka, payka yayakunata
awakunaka
kallari 5 watayuk wawakunakamanmi tushushkanchik”, nishpami Martha wakaychik “Sumak Kawsay” wasipi
Shinallata De La Torre mama willachin, tantarishka kan.
yachakuypimi
imata yachachina.
kashpapash hawalla hapinlla. mamakunapak yanapaywanmi Inti payka Intiwachiku (Rayitos de
utin, Pijal ayllullaktamanta
“Kichwa shimita yachakuchunka raymi tushuytapash wawakunawan Sol) wawawasipa pushakmi kan.
Magdalena Sánchez mamaka, ninan
sinchi shayarishka mamami kashka:
“Mayordomo makankapa
“Los niños pequeños son puros, ellos no tienen odio”
shamukpika, leche
valdeta hapishpa
ñukapash umapi
makanllami
karkani, shinami
ñuka mamakutapash
wakaychin karkani” ninmi. Payka
10 warmi wakrapa ñuñutami paylla
kapishpa kawsan kashka.
hinallata, Caluquí ayllullaktamanta
Segundo Roberto Tocagón taytaka
shinami
willachin: “Tula hawaman
shayarishpami,
mayoral taytaka
kaparishpa
tukuylla yanapa
nishkakunata
llamkayman pushak
karka. Yanapakunaka shuk hunkaypi
Shuyu: Kay wawawasika González Suárez llaktapimi sakirin. Kaypi wawakunaka kichwa shimipi takik wawakunami kan. Kallaripika Martha De la Torre ishkay punllatami yanka llamkana karka,
pushak mamami tiyakun.
shinapash mana mikunatapash karanllu
Ñawpa watakunapi imashina kawsashkamanta ariscal
ayllullaktamanta karka”.
Margarita Quilumbaquí mamami
(Experiencia comunitaria en tiempo de hacienda)
Hazinta allpapi apukimashina hazinta allpapi (hacienda)
kuna tiyashkamanta
kawsashkamanta shina riksichin: “ Jefes en tiempo de hacienda
Yo como gañán (esclavo) y
Hatunallpa tiyay watakunapika, shina
wasikamak servía
shuti apukkunami karka:
a los patrones
1ro: Patrón
de la hacienda
2do: Administrador
San
Agustín
3ro: Mayordomo
desde antes de
4to: Escribiente
casarme; estando
d e 5to: Mayoral (cargo para indígenas).3 semanas dado a luz patillucho Controlar el trabajo de los yanapas,
regresé a servir; no pagaban pero huasipungueros y gañanes.
Shuyu: Caluquí ayllullaktapi yayakunapak SUMAK KAWSAY wasi. MIES ukumanta yanapaywanmi González
luego recibimos poco terreno”. Kay 6to: Capataz.- Controlar la cuadrilla
Suárez GAD ukumanta rikukun.
W
K
Willay: Estefany PUCE, 2014.
S
Willay: Estefany PUCE, 2014.
M
SHIMIKUNA = VOCABULARIOS
Tarpuna = sembrar
Kallari = inicio
Yachakuy = enseñanza
Hapina = captar, aprender
Yanapana = ayudar
6
Suktaniki panka
Tushuna = bailar
Intiwachiku = rayitos de sol
Wawa wasi = centro infantil
Pushak = líder, representante
Ñawpa watakuna = Hace años
Hazinta allpa - Hatun allpa =
hacienda
Kunan = hoy
Ña = ya
Yayakuna = abuel@s
Wakaychik = protector
Sumak rikuy = buena vista
Sinchi = fuerte
KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas
AY KAWSAY
WIÑ
SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA
WIÑAY YACHAKUY - KICHWA ESTUDIANTIL
IMACHIKKUNA, RURAKKUNAPASH
VERBOS Y OFICIOS
Purina caminar
Shimpachina trenzar
Purik caminador
Shimpachik trenzador
Kapina ordeñar
Llamkana trabajar
Kapik ordeñador
Llamkak trabajador
Puñuna dormir
Pallana cosechar
Pallak cosechadora
Puñuk el que duerme
Samana descansar
Kusana asar
Samakkuna los que
descansan
Kusak asador/a
Yachakuna aprender
Asina reir
Yachakukkuna
estudiantes
Asik el que ríe
KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas
Kanchisniki panka
7
AY KAWSAY
WIÑ
SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA
WIÑAY YACHAKUY - KICHWA ESTUDIANTIL
Aparina cargar
8
Pusakniki panka
Hallmana deshierbar
Aparik cargadora
Hallmakkuna
deshierbadores
Hatuna vender
Churana poner
Hatuk vendedor
Churak el que pone
Ishkuna desgranar
Mikuna comer
Ishkuk desgranadora
Mikuk el que come
Killkana escribir
Rimana hablar
Killkak escritor
Rimak hablador
Michina pastar
Pukllana jugar
Michik pastora
Pukllak jugador
KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas
AY KAWSAY
WIÑ
SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA
WIÑAY YACHAKUY - KICHWA ESTUDIANTIL
1
KICHWAGRAMA
6
SH
1.- Baño
2.- Dormitorio
3.- Cocina
4.- Sala
5.- Comedor
6.- Biblioteca
7.- Cuarto de
juegos
3
A
4
A
2
U
LL
7
K
5
MUSKUYKUNA = SUEÑOS
Hatsuta muskushpaka:
Pipash mana allita
rurakukpimi
kan,
shinallata yachakwayman
pukuchikukpimi
shina
Soñar Cuchillo: Significa muskurin.
que va a tener pelea o
enojos con alguien, se
tendrá discusiones fuertes.
U
Utuhuta Muskuchpaka:
Piwanpash
ninanta
piñanakuna, makanakuna
kashpami shina muskuhin.
Yuyaypi hapishpa
yupaywan pukllana
Juego de inteligencia con números
Ishkay(2) = sukta (6) kakpika
kimsa(3) = chunka ishkay (12)
chusku(4) = ishkay chunka (20)
pichka(5) = kimsa chunka (30)
sukta(6) = chusku chunka ishkay (42)
iskun (9) = ……mashnatak kana (??)
Yupayachaypa
unanchakuna
Utuhuta muskushpaka:
Pipash wañuna kakpimi
shina muskurin.
Soñar un hueco: Significa
Soñar un catso: Es porque
muerte. O que al menos
alguien está realizando
se escuchará de alguien
alguna brujería.
que ha muerto.
Signos matemáticos
anchu
china
paktachina
a
hin
c
ra
mi
KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas
hina
yapac
rakina
Iskunniki panka
9
AY KAWSAY
WIÑ
SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA
WIÑAY YACHAKUY - KICHWA ESTUDIANTIL
MORFEMAS
PARA REALIZAR
PREGUNTAS
MORFEMAS PLURALIZADORES
-KUNA shinallata -CHIK shimikuka, mirachik shimikumi kan.
Morfemas -KUNA, -CHIK es utilizado para decir muchos o en cantidad.
Kichwa shimipika na unanchakuna
tiyanchu. Chay rantimantami
(-TAK, -CHU shinallata -TA)
unanchakunawan tapuchinchik.
En la escritura Kichwa no existen
signos de interrogación. En vez
de eso se utiliza los morfemas o
partículas -TAK -CHU -TA
-TAK Shimikuwan:
Maypitak kawsanki. ¿Dónde Vives?
Pitatak shuyakunki. ¿A quién esperas?
Pitak payka
¿Quién es él?
-CHU Shimikuwan:
Wawata charinkichu ¿Tienes hijos?
Kamukta rantirkankichu. ¿Compraste el libro?
LLamkakunkichu ¿Estás trabajando?
-TA shimikuwan:
Maymantata kanki
¿De dónde eres?
Punkukuna
Tukukuna
Tyarinakuna
Patakukuna
Kamukuna
Tullpukuna
Pankakuna
Yachachikkuna
Yachakukkuna
Pukllakkuna
-KUNA Shimiku
-CHIK Shimiku
Purikrishunchik
Tantachishunchik
Tushushunchik
Puñushunchik
Kallpashunchik
Mikushunchik
Upyashunchik
Mañashunchik
Tyarishunchik
Uyashunchik
Caminemos
Recojamos
Bailemos
Durmamos
Corramos
Comamos
Tomemos
Pidamos
Sentémonos
Oigamos
MORFEMA DE
CUIDADOR
MORFEMA
AFECTIVO
-KAMAK Shimikuka wakaychishpa
charik ninkapami kan.
El morfema -KAMAK es utilizado
para decir cuidador.
-KU shimiku Kuyaywan shimikunata ninkapak
El morfema -KU es utilizado para
decir las palabras con cariño.
Wasikamak
Cuidador de casas
Allkuku Perrito
Sisaku
Florcita
Antawaku
Carrito
Wamraku
Jovencito
Wasiku Casita
Pikiku
Pulguita
Wallkaku Collarcito
Wiwaku Animalito
Tullpuku Colorcito
Mikunaku
Comidita
Tiyaku
Tiyita
Mashiku Compañerito
Wawkiku Hermanito
Churiku
Hijito
Piwanta rinki
¿Con quién vas?
Kullkikamak
Cuidador de dinero
Imashpata wakanki
¿Porqué lloras?
Chakrakamak
Cuidador de chagras
Ima llaktamantata kanki
¿De qué sitio eres?
Wiwakamak
Cuidador de animales
Maykanta piñachirka
¿Quién te hizo enojar?
Wawakamak
Cuidador de bebes
10
Chunkaniki panka
Puertas
Ventanas
Sillas
Mesas
Libros
Colores
Hojas
Profesores
Estudiantes
Jugadores
MORFEMAS
DERIVATIVOS
-YUK Shimikuka “payka shinami”
ninkapakmi kan.
El morfema -YUK es utilizado para
decir él es así.
Millmayuk
Akchayuk
Sinkayuk
Rinriyuk
velludo
peludo
narizón
orejón
MORFEMAS DE
ESPECIFICACIÓN
-PI Shimikuka “chaypimi” ninkapami
kan.
El morfema -PI es utilizado para especificar el lugar donde se encuentra.
Hawapi Arriba
Ukupi
Abajo
Ñawpapi
Al frente
Washapi
Atrás
MORFEMAS DE
PERTENENCIA
-PA Shimikuka “ñukapa” ninkapami kan.
Se escribe con morfema -PA para
indicar pertenencia.
Ñukapa Kanpa Paypa Ñukanchipa Kankunapa Paykunapa -mío/a
-tuyo/a
-de él /a
-nuestro/a
-vuestro/a
-de ellos /a
-PAK shimikuka “ñukapami” ninkapami
kan.
Se escribe con morfema -PAK para
indicar la relación de pertenencia
utilizando la preposición (para).
Ñukapak para mí
Kapnpak
para tí
Paypak
para él
Ñukanchipak para nosotros/as
Kankunapak para vosotros/as
Paykunapak
para ellos/as
KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas
AY KAWSAY
WIÑ
SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA
ÑAWPA RIMAYKUNA
MITOS Y LEYENDAS
Ayllullaktakunapa shutimanta
ñawpa rimay
Pijal ayllullaktaka, sarun pachapika
Avijo uksha urkumi kashka; kayka
Imbabura taytapa shinallata
pachamamapa churimi kashka.
Chaymantami allpamamapash
llakikunamanta wakaychishpa
kawsashka. Shinapash, 200 wata
washaman Pijalquí ayllukuna kay
allpapi kawsayta kallarishpami,
hipamanka Pijal shutirishka.
apukpa shutitami hapishka; paymi
Avijo uksha urku allpamanta
makanakushpa
wañuyta
tarishka. Chaymantami kunan
pachapi kawsak ayllukunapash,
ñukanchika Pijalquí ayllumantami
shamunchik nin.
Caluquí ayllullaktapash, sarun
pachapika Urumbilla shutimi
1937 watapimi ayllullaktata
rikuk kamachik mamallaktapi
wiñarin. Chaypimi ña cabildo
shuti apukkunata shutichishpa
kallarin. Paykunami allpamamata
tikrachichun nishpa makanakuyta
kallarin. Chay apukkunapa
shutikunata yuyarishpami shina
ayllullaktakunaka shutirishka:
Pijal ayllullaktaka Vicente Pijalquí
kashka. Kayka José Vicente
Caluquí apukta yuyarishpami
Caluquí shuitirishka.
Chay pachapika ayllullaktakunaka
hatunallpapi (hacienda) makita
mañachishpallami kawsashka,
shinami yanapakuna shinallata
wasipunkukuna
kashka.
Shinapash, 1964 watapimi
ayllullaktakuna allpata rantita
ushana hayñi wacharin; chaypimi
runakunaka chakrakamakkuna
tukushpa tantanakuyta kallarin.
Chaymantami
kunanpika
González Suárez kitillipika tawka
tantanakuykuna rikurin.
Origen del nombre de las
comunidades
Cuenta la sabiduría de los Yayas
(abuelos) que la comunidad de Pijal
fue antiguamente llamado Cerro
Avijo, era hijo del Tayta Imbabura
y protegido de la madre tierra, hoy
convertido en montaña. Con el
asentamiento de los ayllus Pijalquí
hace 200 años, este territorio de
páramo luego tomaría el nombre de
Pijal.
En 1937, con la Ley de Comunas
se inicia a elegir las autoridades
comunitarias llamadas cabildos,
quienes comienzan a luchar por
la recuperación de las tierras.
En memoria a estos líderes las
comunidades van tomando el
nombre así: La comunidad de
Pijal toma su nombre en honor al
líder Vicente Pijalquí, quien fue
asesinado por haber defendido las
tierras comunitarias del cerro Avijo.
Por esta razón, los habitantes de
hoy afirman ser descendientes del
ayllu Pijalquí y defienden la unidad
de la comunidad. No obstante, por
asuntos de trabajos comunitarios
han dividido en tres secciones
(Alto, Centro y Bajo) pero continúan
eligiendo un solo representante para
toda la comunidad.
La
comunidad
de
Caluquí,
anteriormente llamado Urumbilla
tiene similar historia, en honor a su
líder José Vicente Caluquí.
En este tiempo las comunidades,
que hoy comprenden la parroquia
de González Suárez, vivían en
calidad de servidumbre gratuito en
las haciendas de: La Compañía,
Cusín y San Agustín, (luego dividido
en las haciendas La Cruz de Cajas,
Apangora, San Francisco, La
Clemencia, Gualaví, La Vega), en
calidad de yanapas y wasipungueros.
Con la reforma agraria del
año 1964 las haciendas se ven
obligadas a vender las tierras para
las comunidades, lo que motiva a
estas comunidades organizarse
en
asociaciones
agrícolas:
Huaycopungo,
Rumiñahui,
Atahualpa, 1ro de Mayo, Mariscal
Sucre, Mojanda, Eugenio Espejo,
Naciones Unidas. Así, a través de la
compra logran recuperar las tierras
que antes dicen haber pertenecido
a sus abuelos. (Tomado de los
archivos del GAD parroquial de
González Suárez).
“Ya nos quitaron el oro y
la plata, no nos quiten las
tierras”, era su lema de lucha.
KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas
Chunka shukniki panka
11
AY KAWSAY
WIÑ
SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA
MIRACHIY LLAMKAYKUNA
ALTERTANIVAS PROTUCTIVAS
Sumakkuskakamaywan kawsaypi wiñariynamanta
onzález Suárez kitillika sumak rikuypachatami charin. Kaypika tukuytami tarita ushanchik: Uksha urkukuna, pukyukuna, pakchakuna,
tulakuna, sachakuna, mayukuna, ñawpa rimaykuna, hampi yachaykuna, tukuy laya murukuna, shinallata kayampi kikin kawsaypash.
Agua mineral
(huki yaku)
LUGAR
Comunidad Pijal, sector La
Rinconada
SABIDURÍA
En ella nace un arco iris cuando se visita
con respeto.
Comunidad Pijal, sector La
Rinconada
Sale del suelo y tiene concentración de
hierro.
Nombre que lleva por un cangrejo llamado apangora y preñadilla, característico
de esa vertiente.
Vertiente Apangora
Pijal Alto
Vertiente Mariscal Sucre
Comunidad Mariscal Sucre
Río (mayu) Itambi
Pijal
Pequeña vertiente de propiedad comunitaria y sirve para rituales.
Nace del volcán Cusín y viene recogiendo
las aguas a lo largo de Pijal del este a oeste.
Páramos
San Agustín de Cajas y Caluquí
Suelo virgen
Complejo turístico
Comunidad Pijal, sector La
Rinconada.
Situado al pie del volcán Cusín.
Comunidad de Caluquí
Gallo pocyo
Pijal Bajo
A media noche canta un gallo en esta
vertiente
Partera mamakuna,
yachak taytakuna
Pijal
Limpias con cuy y atención de partos
San Agustín de Cajas, Pijal
Alto, San francisco de Cajas
Producen leche, queso, y animales menores como cuyes, galolinas, chanchos.
Murukuna
(granos, sembríos)
Runa llama (alpaca)
Apicultura
Inti raymi y fiesta
parroquial
12
Chunka ishkayniki panka
Kitilli (parroquia)
San Agustín de Cajas
Pijal
Parroquia González Suárez
Turismo comunitario
Sumak Pacha
K
ay
kuskakamaypika
23
ayllukunami
tantarishka
kanakun.
Paykunaka
2006
watapimi
kay
llamkaywan
kallarishka. Shina llamkashpaka,
paykunapa munayka kanmi: Runa
kawsayta hatunyachinamanta,
ayllullaktakunapi kullkikamayta,
shinallata sumak kawsaymantapash
sinchiyachinamanta.
Tolas ubicadas en fila en orden de tamaño,
que servían como guía para el manejo del
calendario agrícola.
Paila tola
Producción animal
Sumak Pacha
kuskakamayta
riksishun
Pisos ecológicos:
Ura allpa (parte baja 2600 msnm): Sara, purutu, arveja,
frutilla, turunchi.
Chawpi allpa (parte media 2700 msnm): Cebada, trigo,
papa, hapas.
Hawa allpa (parte alta 2800 msnm): Papa, melloco, oca.
Uksha allpa (3200 msnm): Páramo.
50 Alpacas (30% del GAD parroquial). Objetivo
es multiplicar y distribuir a más familias. Kay
wiwakunaka pachamamata wakaychik wiwakunami.
Producen miel de abeja en cooperación con
GAD parroquial
En Junio y marzo respectivamente.
Willay: Venancia Yamberla, 2014.
NOMBRE
Cascada (pakcha)
San Francisco
Wakin sumak kuskakunata riksishunchik:
Shuyu: Rinconada kuskapi San Francisco pakcha.
Paykunaka puñuna wasita, apyupi
purinata, antapyupi purinata,
makiruray rikuchikunata, mikunata,
sapi yachaykunata, ñawpa rimay
yachaykunatapashmi hatunakun.
Willay: Internet.
G
Potencialidad en turismo comunitario
Shuyu: Sumak Pacha kuskakamaypa
minkarikkunapa puñuna wasi.
KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas
AY KAWSAY
WIÑ
SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA
MIRACHIY LLAMKAYKUNA
ALTERNATIVAS PRODUCTIVAS
Pumamaki kuskakamayta riksishun
Turismo comunitario Pumamaki
K
ay kuskakamayka San Agustin
de Cajas ayllullaktapimi
sakirin; kay kuskaka sumak
rikuypachatami charin. Edgar
Inlago mashi shinami riksichin:
“12 wamrakuna tantarishkami
kaytaka
rikunakunchik;
ñukanchikka
pachamamata
wakaychina
yuyaywanmi
kallaripika
tantarirkanchik;
kunanpika
UNOCIGS ukupa
yachachiy
yanapaywan,
shinallata González Suárez GAD
ukuwan makipurarishpami kay
kuskakamaypi
llamkankapak
kallarishkanchik”.
Shuyu: Proyecto Pumamaki, San Agustín ayllullaktapa ukshapampa.
Chaypaka
San Agustín
ayllullaktapa uksha urkupimiAlpaka
wiwakunata charin; shuk rikuk
kuskatapashmi (mirador) charin;
shinallata ayllullaktatami Kapak
Ñan chimpakun; ashtawanpash
uksha pampamanta 3 Mojanda
kuchakunatami rikuyta ushanalla.
Shuyu: Proyecto Pumamaki, San Agustín ayllullaktapimi runallamata wiñachinakun.
Shuyu: Proyecto Pumamaki tantanakuy.
Shinaka,
antapyupi (bicileta)
kallpashpa
rikuypachata
riksinkapak munashpa, mana
kashpaka chakiwan purishpa
uksha pampata rinkapa munayta
charishpapash, kaywillaykunaman
kayanachinallami: 0982233552,
[email protected].
Shuyu: Proyecto Pumamaki, San Agustín ayllullaktapa ukshapampamantami Mojanda kuchakunata rikuy
usharin.
KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas
Chunka kimsaniki panka
13
AY KAWSAY
WIÑ
SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA
WAKAKUNA
SITIOS SAGRADOS
San Francisco Pakcha
yaku shinallata San Francisco
pakchapash sakirin.
Willay: Venancia Yamberla, 2014.
Kay kuskaka Pijal ayllullaktapi,
kusin urku chakipimi sakirin.
Kaypimi
chuchi
(mineral)
Apankura pukyu
Kay pukyuka Pijal ayllullaktapimi
sakirin. Paypak shutika shuk
apangora shutiyuk cangrejo chaypi
tiyashkamantami shina shuti kan.
Kaypimi kayampi runakunaka Inti
Raymita tushunkapakka armak
shamun. Shinami pachamamata
willkashpa, mushuk samayta
chaskishpa ña tushuyta kallarin.
Shuyu: Apankura pukyupi armay tutami paktarikun, raymi killa 2014 watapi.
Willay: Internet.
G
onzález Suárez kitillipika tawka wakakunatami tarinchik, shina:
Gallo Pukyu
Kay pukyuka Pijal Bajo kuskapimi
sakirin. Chay pukyumantami Pijal
ayllullaktaka yakuta mikushpa
kawsan.
Shuyu: Rinconada kuskapi, Pijal ayllullaktapi rikuypacha
pachapimi, tula manyapi shuk
payla tiyakushka nin. Shuk
punllami chay paylaka tikrashpa
urayman llushpishpa rishka
nin. Shina urmakpimi payla
chupaka pakirishpa tula manyapi
sakirishka. Chay pachamantami
chaypi kuskaka Payla Chupa shuti
kan, (CEPCU, 1998).
Shuyu: Pijal Bajo ayllullaktapimi Gallo pukyu sakirin.
Willay: Inti Díaz, 2014.
Caluquí ayllullaktapimi, wachupi
shina hatunmanta kallarishpa
uchillakaman kimsa tulakuna
tiyanakun. Chayka chakrakamaypa
pachakuna
chayamuktami
rikuchikun ninmi. Shinami David
Caluquí tiyu willachin.
Ñawpa rimaypika, “Payla Tula”
shutika nisha ninmi: Sarun
Shuyu: Caluquí ayllullaktapi Payla tula.
14
Chunka chuskuniki panka
KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas
Willay: Venancia Yamberla, 2014.
Payla tula
AY KAWSAY
WIÑ
SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA
KUNAPAK KAWSAYMANTA RIKSISHUNCHIK
VIVENCIAS DE LOS PUEBLOS KICHWAS
Savina mamapa ñawpa yachaykuna
P
ijal ayllullaktamanta, Savina
Pijal Cusín mamaka, Vicente
Pijalquí
yayapa
churipak
ushimi kan. Pay yayapa shutita
yuyarishpami Pijal ayllullakta
shutirishka. Kunanka Savina
mamaka ñami 84 watayuk kan,
shinallata 7 wawakunata, 50
churipakchurikunata, 45 bisnietokunatapashmi charin.
Pay
mamami
wakin
samiyachaykunata shina riksichin:
•
Sarun 200 watapika Pijal
ayllullaktaka “Avijo tayta” shuti
urkumi karka.
•
Urkukunapash kawsak
kaymantami, Imbabura taytawan
pachamamawan tantarishpa Avijo
wawataka charishka.
•
Urunbilla urkuka nisha
ninmi: Urutaka kichurkami, uruka
illanmi, willaman willankapak
rinachari kanchik. Español
mishukuna shamushpa tukuy
ima tiyashkata shuwakpimi, chay
urkuka imapash illak sakirishka.
•
Kichwa
ayllukunaka
tawka wawakunatami charin
kashka. Shina tawka kashpallami
chayta hapishpa pachamamata
wakaychinata ushanka.
•
Calpaquí ayllullakta nisha
ninmi: Callpashpaka ñapashmi
Otavaloman chayanqui.
•
Chimba
ayllullakta
nisha ninmi: Wayku washaman
chimpashpami chayani.
Shuyu: Savina mamami Pijal ayllullaktapa allpakunata riksichikun.
Willay: Venancia Yamberla, 2014.
Sabidurías de mama Savina
Ñukanchik yayakunaka shina yachaysapakunami kan. Chaymantami
paykunaka pachamamataka ninanta wakaychishpa kawsashka.
KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas
Chunka pichaniki panka
15
AY KAWSAY
WIÑ
SITWA KILLA (JULIO) 2014 WATA
KIKIN KAWSAY
IDENTIDAD
Mishki chuspika
ayllullaktakunapak
shuyashkami
Kichwa kayampi sawariy
Matrimonio kayambi
Una oportunidad en la miel de abeja
González
Suárez
ayllullaktakunaka
llashak
sacha pampakunatami charin.
Chaymantami kitillipa pushak
wasimantaka, kay charishkata
chawchashpa ayllullaktakunapa
kullkikamayta sinchiyachinkapak
munaywan, Proderena yanapayta
chaskishpa tawka mishki chuspi
pukuchiykunata Pijal, Gualacata,
Mariscal
ayllullaktakunapi
tarpushka.
Mishki chuspipa mishkika kay
hampikunatami charin:
•
Chukrishkata
chakichik
(cicatrizante de heridas)
• Uhu nanayta pishiyachik (calma
la tos)
• Sisayayunwan waktarishka
shikshi unkuyta anchuchik (contra
alergias al polen)
• Runapa ukkupi waklli wira
mirarishkata pishiyachink (reduce
el colesterol)
• Shunku nanayta anchuchik
(combate problemas al corazón)
• Akakichki nanayta anchuchik
(para estrenimiento)
• Mikuy hapinkapak (mejora la
digestión)
Shuyu: José Imbaquingo y Laura Cabascango, Pijal 2014. (Fuente: José Fiallos/blogspot.com)
Shuyu: María Bolivia Chicaiza, Pijal Alto ayllullaktapi mishki chuspita tarpuk mamami mishkita
yakuyachishpa surkuhun. Payka 60 pukputupu (litro) mishkitami wunkaypika pukuchin.
16
Chunka suktaniki panka
KICHWA RUNAKUNAPAK KAWSAY YACHAYKUNA / Conocimientos y vivencias de los pueblos kichwas

Documentos relacionados

Peguche ayllullaktapa makiruray yachaykuna

Peguche ayllullaktapa makiruray yachaykuna Además, las comunidades de Peguche y Agato, como parte de la identidad cultural celebran año tras año la Fiesta del Florecimiento o Pawcar Raymi, permitiendo así el reencuentro familiar, comunitari...

Más detalles

Descargar

Descargar la promoción de los talentos artísticos de las danzas andinas del Ecuador y fortalecer la cultura ancestral, promueve el Primer Concurso de Danzas Allpa Mama Tushuy – Baila Madre Tierra, en los rit...

Más detalles